Velkajärjestelyprosessi lyhyesti

Velkajärjestely etenee pääpiirteittäin seuraavasti:

  1. Selvitetään hakijan taloudellinen tilanne (velkojen määrä, tulot, varat ja maksukyky).
  2. Selvitetään, onko ylivelkaantumistilanne mahdollista hoitaa velkojien kanssa sopimalla.
  3. Jos sovintoratkaisu velkojien kanssa ei onnistu, toimitetaan velkajärjestelyhakemus tuomioistuimen käsiteltäväksi.
  4. Jos velkajärjestelylle on edellytykset eikä esteperusteita ole, niin käräjäoikeus aloittaa velkajärjestelymenettelyn. Minkä jälkeen velallisen tai käräjäoikeuden asiaan määräämän selvittäjän tehtävänä on laatia velallisen maksukykyä vastaava maksuohjelmaehdotus.
  5. Maksuohjelmaehdotuksesta varataan asianosaisille (velallinen, velkojat, kanssavelalliset) tilaisuus lausua.
  6. Käräjäoikeus vahvistaa maksuohjelman, jos velkajärjestelylle ja maksuohjelman vahvistamiselle on edellytykset.
  7. Velallinen vapautuu velkajärjestelyssä veloistaan, kun maksuohjelma päättyy ja velallinen on täyttänyt maksuohjelmassa määrätyn maksuvelvollisuutensa.
Tallennettu kategorioihin Velkajärjestely | Jätä kommentti

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä vuonna 2016

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2016 käräjäoikeuksiin jätettiin 4 215 yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta. Hakemuksia jätettiin 62 kappaletta (1,4 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Aviopuolisot, yhteisvastuulliset kanssavelalliset sekä velallinen ja takaaja voivat hakea velkajärjestelyä yhdessä. Vuonna 2016 tehdyistä velkajärjestelyhakemuksista 261 hakemusta (6,2 prosenttia) oli aviopuolisoiden yhteishakemuksia. Kanssavelallisten kanssa tehtyjä yhteishakemuksia oli 19 kappaletta (0,5 prosenttia). Takaajan kanssa tehtyjä hakemuksia ei ollut lainkaan. Loput 3 935 hakemusta (93,4 prosenttia) olivat yksittäisten hakijoiden tekemiä. Hakemuksista miesten jättämiä oli 2 137 kappaletta (50,7 prosenttia) ja naisten jättämiä 2 078 kappaletta (49,3 prosenttia).

Velkajärjestelyä haki vuonna 2016 yhteensä 4 188 henkilöä, mikä on 64 hakijaa (1,5 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Velkajärjestelyhakemusten määrä ja velkajärjestelyä hakeneiden henkilöiden määrä poikkeavat hieman toisistaan, sillä sama henkilö voi tehdä useita hakemuksia vuodessa.

Vuonna 2016 velkajärjestelyä hakeneet olivat iältään 19–88-vuotiaita. Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten velkajärjestelyhakemuksia tekivät 45–54-vuotiaat, tässä ikäryhmässä hakemuksten määrä kuitenkin väheni edellisvuodesta. Lukumäärällisesti eniten hakemusten määrä kasvoi 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Velkajärjestelyä hakeneiden mediaani-ikä oli 46 vuotta.

Perhetyypiltään suurin velkajärjestelyä hakeneiden ryhmä olivat perheisiin kuulumattomat: 42,1 prosenttia kaikista hakijoista. Miehistä perheisiin kuulumattomia oli 47,5 prosenttia ja naisista 36,7 prosenttia. Miehistä avioliittotalouksissa elävät olivat toiseksi suurin ryhmä (28,6 prosenttia). Naisista toiseksi suurimman ryhmän muodostivat yksinhuoltajat (25,5 prosenttia).

Sekä perheisiin kuulumattomia että yksinhuoltajatalouksia oli velkajärjestelyä hakeneiden joukossa suhteellisesti enemmän kuin koko aikuisväestössä (18 vuotta täyttäneet). Vuonna 2016 velkajärjestelyä hakeneiden joukossa perheisiin kuulumattomia oli 42,1 prosenttia ja yksinhuoltajia 15,1 prosenttia. Vuoden 2015 lopussa perheisiin kuulumattomien osuus aikuisväestöstä oli 29,8 prosenttia ja yksinhuoltajien osuus 6,0 prosenttia.

Vuonna 2016 velkajärjestelyä hakeneista 39,2 prosenttia oli työllisiä. Työllisten osuus velkajärjestelyä hakeneista pieneni 2,7 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Toiseksi suurin ryhmä olivat työttömät (24,9 prosenttia). Työttömien osuus velkajärjestelyä hakeneista kasvoi 1,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Työllisten osuus velkajärjestelyä hakeneiden joukossa oli pienempi kuin koko aikuisväestössä, jossa ryhmän osuus vuonna 2015 oli 51,0 prosenttia. Työttömiä sen sijaan oli velkajärjestelyä hakeneiden joukossa suhteellisesti enemmän kuin koko väestössä, jossa työttömien osuus vuonna 2015 oli 8,5 prosenttia.

Velkajärjestelyä hakeneista työllisistä yrittäjiä oli 7,4 prosenttia ja palkansaajia 92,6 prosenttia. Yrittäjien osuus velkajärjestelyä hakeneista työllisistä oli pienempi kuin heidän osuutensa koko aikuisväestön työllisistä, joista yrittäjiä oli 10,5 prosenttia ja palkansaajia 89,5 prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus

Tallennettu kategorioihin Uutiset, Velkajärjestely | Jätä kommentti

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–maaliskuussa 2015 käräjäoikeuksiin jätettiin 949 yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta. Hakemuksia jätettiin 58 kappaletta (5,8 prosenttia) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Aviopuolisot, yhteisvastuulliset kanssavelalliset sekä velallinen ja takaaja voivat hakea velkajärjestelyä yhdessä. Tammi–maaliskuussa tehdyistä velkajärjestelyhakemuksista 44 hakemusta (4,6 prosenttia) oli aviopuolisoiden yhteishakemuksia. Kanssavelallisten kanssa tehtyjä yhteishakemuksia oli 6 kappaletta (0,6 prosenttia). Loput 899 hakemusta (94,7 prosenttia) olivat yksittäisten hakijoiden tekemiä. Hakemuksista miesten jättämiä oli 481 kappaletta (50,7 prosenttia) ja naisten jättämiä 468 kappaletta (49,3 prosenttia).

Lähde: Tilastokeskus

Tallennettu kategorioihin Uutiset, Velkajärjestely | Jätä kommentti

Maksuhäiriöisiä henkilöitä on nyt enemmän kuin koskaan

Maksuhäiriömerkintöjä on jo lähes 369 000 suomalaisella, mikä on kaikkein aikojen ennätys, kerrotaan Suomen Asiakastieto Oy:n tiedotteessa. Alkuvuonna rekisteriin on tullut päivittäin 141 uutta henkilöä, joilla ei ennestään ollut maksuhäiriömerkintöjä.

Asiakastiedon rekisterissä olevien maksuhäiriöisten henkilöiden kokonaismäärä on alkuvuonna 2015 kasvanut kaikkien aikojen ennätykseen. Merkintöjä on nyt yhteensä 368 900 kuluttajalla, kun aiempi ennätys laman jälkeiseltä vuodelta 1997 oli 368 000. Vuodessa maksuhäiriöisten määrä on kasvanut 7 000 henkilöllä eli 1,9 prosentilla.

”Peräti 40 prosenttia kaikista rekisterissämme nyt olevista henkilöistä on saanut uusia merkintöjä tämän vuoden tammi-maaliskuussa. Merkintöjen tuoreus valitettavasti ennakoi sitä, ettei maksuhäiriöisten henkilöiden kokonaismäärä ole lähiaikoina kääntymässä laskuun”, toteaa liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Asiakastiedosta.

Asiakastiedon rekisteriin on merkitty alkuvuonna keskimäärin 141 uutta henkilöä päivässä.

Merkinnät aiempaa suuremmista luotoista

Luottojen tarjonnan rajoittaminen ja toisaalta yritysten kehittyneet riskienhallintamenetelmät sekä yritysten välinen tietojen vaihto kulutusluotoista ovat vähentäneet maksuhäiriömerkintöjen määrää nuorimmissa ikäluokissa.

”Hyvä asia on, että alle 20-vuotiaiden maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on vuodessa pienentynyt kymmenyksellä ja alle 24-vuotiaidenkin määrä parilla prosentilla”, Muhonen havainnoi.

Maksuhäiriöisten henkilöiden kokonaismäärään sääntelymuutoksilla ei ole ollut myönteistä vaikutusta.

”Aiemmin kuluttajat saattoivat ottaa useita parin sadan euron vippejä, joista maksamattomina tuli jokaisesta erillinen maksuhäiriömerkintä. Nyt sama summa otetaan yhtenä lainana. Niinpä maksuhäiriöiden perusteena olevien saatavien euromäärä on vuodessa jopa hieman kasvanut, vaikka kappalemäärä on pienentynyt”, Muhonen kertoo.

Työikäisten miesten luottoriski erittäin suuri

Miesten maksuhäiriöriski on perinteisesti ollut korkeampi kuin naisten, mutta nyt ero näyttää edelleen kasvaneen. Varsinkin työikäisten miesten tilanne on erittäin huono.

”25-49-vuotiaista miehistä jo noin 15 prosentilla on häiriöitä. Tämä on kuluttajakaupassa hyvin tärkeä kohderyhmä, jonka lisääntyneet maksuvaikeudet kasvattavat esimerkiksi verkkokauppojen ja kulutusluottoja myöntävien yritysten luottoriskiä”, Muhonen huomioi.

Naisten maksuhäiriöriski on huomattavasti tasaisempi eri ikäluokissa. Ainoastaan 25-34-vuotiailla naisilla maksuhäiriön todennäköisyys on kymmenessä prosentissa, muissa ikäryhmissä pienempi.

”Niin miehissä kuin naisissa myös eläkeikäisten maksuhäiriöt ovat huolestuttavassa kasvussa. Yli 65-vuotiaita henkilöitä on maksuhäiriörekisterissä nyt 14 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.”

Verotietoa ja positiivinen luottorekisteri tarvitaan

Asiakastiedon näkemyksen mukaan maksuhäiriöisten kuluttajien määrä pystytään kääntämään selvään laskuun vain tietoa lisäämällä. Kattava positiivinen luottorekisteri yhdessä verotietojen kanssa mahdollistaisi kuluttajan maksukyvyn arvioinnin huomattavasti nykyistä perusteellisemmin.

”Korkeimman hallinto-oikeuden hiljattain tekemä päätös siitä, ettei julkisia verotietoja saa sähköisesti siirtää luotonmyöntäjän käyttöön, on mielestämme ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Kysehän ei ole pelkästään luotonmyöntäjien edusta. Jos kuluttajille ei myönnetä liikaa luottoa, välttyvät he myös ylivelkaantumiselta”, Muhonen painottaa.

Lähde: Takuu-Säätiö

Tallennettu kategorioihin Ulosotto, Uutiset, Velkajärjestely | Jätä kommentti

Pikalainojen kuluja, tarjoamista sekä perintää säädellään

Luotonantajan oikeutta periä kuluttajalta korkoa ja muita kustannuksia rajoitetaan kesäkuun 2013 alusta lähtien.
Merkittävin muutos on korkokatto, jolla rajoitetaan pienlainojen todellista vuosikorkoa. Todellisessa vuosikorossa huomioidaan  korkojen lisäksi myös kulut. Korkokatto koskee alle 2 000 euron luottoja, kuten pikaluottoja, luottokorttiluottoja sekä tavaroiden ja palveluiden ostamiseen tarkoitettuja luottoja, joilla voidaan nostaa myös rahaa. Luoton todellinen vuosikorko  saa olla enintään korkolaissa tarkoitettu viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä.
Jatkossa luotonantaja ei saisi käyttää lisämaksullisia tekstiviestipalveluja luottosuhteen aikana.
Lisäksi luotonantajan pitäisi selvittää asiakkaan luottokelpoisuus nykyistä tarkemmin myös pienemmissä luotoissa. Tulot ja muut taloudelliset olosuhteet pitäisi arvioida samaan tapaan kuin isommissa luotoissa.
Luotonantajan olisi myös yritettävä varmistaa, ovatko lainahakijan antamat tiedot oikeat.
Lisätietoa: Takuu-Säätiö
Tallennettu kategorioihin Uutiset, Velkajärjestely, Velkaneuvonta | Jätä kommentti

Satasen laina – kaverilta tai kriminaalilta

Pikavippien tuomiin ongelmiin on puututtu, mutta tilalle saattaa tulla uusia ongelmia. Netin epävirallisilla lainamarkkinoilla riskeihin kuuluvat härskit ehdotukset ja alamaailman perintäkulttuuri. Vertaislainassakin on omat riskinsä.

Lainaa tuputetaan ihmisille joka puolelta. Finanssivalvonnan rekisterissä on yli 330 luottoa myöntävää yritystä ja tähän tulevat päälle ulkomaiset yritykset, lukemattomat luotolliset kanta-asiakaskortit ja noin 80 pikavippifirmaa.

Luottohäiriöt ovat kasvaneet rajusti, mikä johti jo pikavippien suitsemiseen korkokaton avulla. Helppoon rahaan tottuneet etsivät todennäköisesti pian korvaavia rahahanoja, vaikka ehdot olisivat huonot.

Melko uusi tuote on vertaislaina. Siinä yksityishenkilö lainaa rahaa toiselle netissä toimivan välittäjän kautta.

- Meidän toimintamallia voisi kuvailla markkinapaikaksi, jossa lainanantajat ja ottajat kohtavat, sanoo Lainaaja.fi -palvelun toimitusjohtaja Tuomas Talola.

Korko määräytyy huutokaupalla hakijan taustojen mukaan ja on Talolan mukaan asettunut keskimäärin 16,5 prosenttiin.

Korkea korko ja suuri riski

Finanssivalvonnan mukaan vertaislainoja ei valvo tällä hetkellä kukaan, sillä lainojen tulkitaan olevan yksityishenkilöiden välisiä – ei yrityksen ja asiakkaan välisiä.

Talola sanoo, että yritys toimii välikätenä ja pudottaa hakijoista heti kättelyssä 80 prosenttia pois. Silti luottoriski jää.

- Kyllä se on sama kuin muissakin sijoituksissa, että osan tai kaikki sijoituksesta voi menettää. Jos lainanhakija ei maksa lainaa takaisin, siirtyy asia perintäfirman hoidettavaksi.

Oleellisesti villimpää meno on netin epävirallisilla lainamarkkinoilla, jonne hakeutuvat ne, jotka eivät rahaa muualta saa.

- Siellä saatetaan pyytää seksuaalisia palveluita vastineeksi. Tai sitten palveluita, joissa on linkkejä rikolliseen toimintaan. Ja jos on valmis lainaamaan ihan tuntemattomilta ihmisiltä, niin ei tiedä, millaisia perintäkeinoja siellä toisella puolella ollaan valmiita käyttämään, kertoo velkakierteisen profiilia selvittänyt Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Kati Rantala.

Rantalan mukaan rikolliset käyttävät lainasuhteita rekrytoidessaan uusia henkilöitä toimintaansa.

- Siellä on hyvin suuri riski joutua vakaviinkin ongelmiin.

Lähde: YLE Uutiset

Tallennettu kategorioihin Uutiset, Velkaneuvonta | Jätä kommentti

Suomeen suunnitellaan positiivista luottorekisteriä

Kaikkien lainatietojen keräämisen uskotaan vähentävän ylivelkaantumista. Vastaava rekisteri on käytössä lähes kaikissa EU-maissa.

Suomessa kirjataan vain maksuhäiriöt, mikä lisää ylivelkaantumisen riskiä. Kuluttaja voi kerätä kymmeniä kulutusluottoja ja ylläpitää illuusiota maksukyvystä pitkäänkin, kunnes korttitalo lopulta romahtaa. Hallitus selvittääkin lähiaikoina, tulisiko Suomeen perustaa positiivinen luottorekisteri, jollainen on käytössä lähes kaikissa EU-maissa. Muun muassa Ruotsissa vastaava rekisteri on ollut jo 20 vuotta.

- Tilannetta on vaikea lähteä purkamaan siinä vaiheessa kun on kuutisenkymmentä pikavippiä ja tuhannen euron tulot. Jossain vaiheessa se peli olisi pitänyt jo puhaltaa poikki, sanoo Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar.

Suomalaisten velkaongelmat lisääntyvät kiihtyvää vauhtia. Tämän vuoden alkupuoliskolla kirjattiin yli miljoona uutta maksuhäiriötä ja Takuu-Säätiön ylläpitämälle velkalinjalle on jo nyt tullut enemmän soittoja kuin koko viime vuonna. Iso ongelma on lainojen hoitaminen uusilla lainoilla.

Yksi apuväline olisi rekisteri, josta näkisi kuinka paljon lainaa ihmisellä jo on. Silloin kohtuuttoman lisälainan saaminen voisi olla nykyistä vaikeampaa.

- Meillä on tällä hetkellä kolmattakymmentä EU-maata, joissa kerätään positiivisia luottotietoja ja tutkimukset niissä ovat osoittaneet, että sillä on selkeästi vähentävä vaikutus ylivelkaantumiseen, Pantzar sanoo.

Tietosuoja ja kustannukset arveluttavat

Suomessa ideaa ovat kuitenkin tähän mennessä vastustaneet ainakin tietosuojavaltuutettu ja kuluttajavirasto.

- Olemme epäilleet sitä, että positiivisessa luottorekisterissä ovat mukana myös ne henkilöt, joilla ei ole mitään ongelmia. Siihen liittyy tietysti myös tietosuojaan liittyviä kysymyksiä. Lisäksi rekisterin ylläpito maksaa ja kulut saattavat tulla meidän kaikkien maksettavaksi, pohtii Kuluttajaviraston ylijohtaja Päivi Hentunen.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että positiivisen luottorekisterin perustamista pohditaan tällä hallituskaudella. Oikeusministeriön on tarkoitus käynnistää selvitystyö asiasta vielä tämän syksyn aikana.

Lähde: YLE Uutiset

Tallennettu kategorioihin Uutiset | Jätä kommentti

Uusien pienlainojen kysyntä vilkastui

Vuoden 2012 toisen neljänneksen aikana uusia pienlainoja eli ns. pikavippejä myönnettiin kotitalouksille runsaalla 94 miljoonalla eurolla, yhteensä 383 767 kappaletta. Uusia lainoja myönnettiin neljänneksen aikana euromääräisesti 19 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä, mutta verrattuna edelliseen neljännekseen kasvua oli ainoastaan 6 prosenttia. Keskimääräinen pienlaina oli toisella neljänneksellä 246 euroa ja takaisinmaksuaika oli keskimäärin 34,1 päivää.

Pienlainojen ottajat maksoivat huhti-kesäkuun aikana ottamistaan lainoista yhteensä yli 22 miljoonaa euroa erilaisia kuluja. Pienlainoihin kohdistuvat kulut olivat siten yli 23 prosenttia myönnetystä lainapääomasta. Vuoden 2012 toisella neljänneksellä tilastoituja pienlainayrityksiä oli 80 kappaletta, joista uusia oli kaksi kappaletta.

Lähde: Tilastokeskus

Tallennettu kategorioihin Uutiset, Velkaneuvonta | Jätä kommentti

Pikavippien mainonta nuorille sai moitteet – “Sit on fanii”

Nuorille tarkoitettu pikavippimainonta on saanut kuluttaja-asiamiehen moitteet. Kuluttajaviraston mukaan mainonta sivuutti täysin luottosopimusten taloudelliset vaikutukset ja takaisinmaksun.

OK Money Finance Oy:n NRJ-radiokanavalla soineista mainoksista sai vääristyneen kuvan velkaantumispäätöksen seurauksista. Ne houkuttelivat huolettomalla elämällä ja kaveripiirin ihailulla.

Mainosten perusviestinä oli, että nuorten huvittelu-, kauneus- ja vaatetarpeet voi helposti täyttää pikaluotolla ja elämä voi muuttua mukavammaksi – “sit on fanii”.

Yritys markkinoi nettisivujaan radiossa viime vuoden kesä-syyskuussa. Kampanjan neljässä radiomainoksessa keskustelee kaksi nuorta, joista toinen kannustaa toista ottamaan luottoa rahahuoliinsa.

Kuluttaja-asiamiehen mukaan mainonta oli hyvän luotonantotavan ja kuluttajansuojalain vastaista.

Lähde: Talouselämä

Tallennettu kategorioihin Uutiset | Jätä kommentti

Hallitus esittää pikaluotoille hintasääntelyä – pienille lainoille 51 prosentin enimmäiskorko

Hallitus esittää laajoja rajoituksia luotonantajan oikeuteen periä kuluttajalta korkoa ja muita kustannuksia. Alle 2 000 euron luotoille asetettaisiin 51 prosentin korkokatto.

Luoton todellinen vuosikorko saisi olla enintään korkolaissa tarkoitettu viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Tämänhetkisellä viitekorolla korkokatto olisi 51 prosenttia. Keskimääräisen pikaluoton todellinen vuosikorko on nykyisin noin 920 prosenttia. Uudistus vähentäisikin todennäköisesti merkittävästi nykyisentyyppisten pikaluottojen tarjontaa.

Korkokatto koskisi muitakin alle 2 000 euron luottoja kuin pikaluottoja. Sen piiriin kuuluisivat myös luottokorttiluotot ja sellaiset muut hyödykesidonnaiset luotot, joissa kuluttaja luottosopimuksen nojalla saa myös nostaa rahaa. Korkokattosääntelyn ulkopuolelle jäisivät sitä vastoin sellaiset hyödykesidonnaiset luotot, joita kuluttaja voi käyttää pelkästään tavaroiden tai palveluiden maksamiseen luotonantajan kanssa yhteistoiminnassa toimivissa kaupoissa.

Korkoa laskettaessa otettaisiin huomioon paitsi luoton korko myös siitä aiheutuvat muut kustannukset. Pikaluoton hinta ilmoitetaan nykyisin koron sijasta yleensä käsittely- ja toimituskustannuksina.

Lisäksi kiellettäisiin lisämaksullisten tekstiviestipalvelujen käyttö kaikessa luottosuhteeseen liittyvässä asioinnissa. Luotonantaja ei saisi enää periä kuluttajilta tekstiviestikuluja lainan hakemisesta, lopullisen lainapäätöksen tekemisestä ja mahdollisesta eräpäivän siirrosta.

Luotonantajien tulisi selvittää kuluttajan luottokelpoisuus nykyistä tarkemmin myös määrältään pienemmissä luotoissa. Arviointi tulisi tehdä kuluttajan tuloja ja muita taloudellisia olosuhteita koskevien riittävien tietojen perusteella samaan tapaan kuin isommissakin luotoissa. Luotonantajalla olisi myös velvollisuus kohtuullisin toimenpitein pyrkiä varmistamaan kuluttajan antamien tietojen oikeellisuus.

Aluehallintoviraston tiedonsaantioikeutta ja valvontamahdollisuuksia parannettaisiin.
Yritysten tulisi säilyttää luotonantoon liittyviä asiakirjoja ja tietoja viisi vuotta siitä, kun luotto on kokonaisuudessaan erääntynyt maksettavaksi.

Kuluttajien kannalta sääntely merkitsisi parannusta nykytilaan, koska pikaluottojen tarjonta olisi mahdollista vain nykyistä edullisemmin ehdoin. Osa kuluttajista voisi tosin jäädä ilman luottoa, mutta pidemmällä tähtäimellä on kuitenkin myös kuluttajan edun mukaista, ettei hänelle myönnetä luottoa, jonka takaisinmaksuun hänellä ei ole edellytyksiä ja jolla vain pyritään siirtämään velkaongelmien realisoitumista tuonnemmaksi. Luotonsaannin mahdollisesta vaikeutumisesta aiheutuvia ongelmia voidaan vähentää edistämällä sosiaalisen luototuksen saantia kattavasti koko maassa. Tämä on kirjattu tavoitteeksi myös hallitusohjelmaan.

Pääosa säännöksistä on tarkoitettu tulemaan voimaan kolmen kuukauden kuluttua lain vahvistamisesta. Ehdotetun korkokaton käyttöönottoon on kuitenkin tarpeen varata hieman pidempi siirtymäaika.

Korkokaton vaikutus käytännössä näkyy tästä linkistä

Lähde: Oikeusministeriö

Tallennettu kategorioihin Järjestelylaina, Uutiset, Velkaneuvonta | Jätä kommentti