Hallitus esittää pikaluotoille hintasääntelyä – pienille lainoille 51 prosentin enimmäiskorko

Hallitus esittää laajoja rajoituksia luotonantajan oikeuteen periä kuluttajalta korkoa ja muita kustannuksia. Alle 2 000 euron luotoille asetettaisiin 51 prosentin korkokatto.

Luoton todellinen vuosikorko saisi olla enintään korkolaissa tarkoitettu viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Tämänhetkisellä viitekorolla korkokatto olisi 51 prosenttia. Keskimääräisen pikaluoton todellinen vuosikorko on nykyisin noin 920 prosenttia. Uudistus vähentäisikin todennäköisesti merkittävästi nykyisentyyppisten pikaluottojen tarjontaa.

Korkokatto koskisi muitakin alle 2 000 euron luottoja kuin pikaluottoja. Sen piiriin kuuluisivat myös luottokorttiluotot ja sellaiset muut hyödykesidonnaiset luotot, joissa kuluttaja luottosopimuksen nojalla saa myös nostaa rahaa. Korkokattosääntelyn ulkopuolelle jäisivät sitä vastoin sellaiset hyödykesidonnaiset luotot, joita kuluttaja voi käyttää pelkästään tavaroiden tai palveluiden maksamiseen luotonantajan kanssa yhteistoiminnassa toimivissa kaupoissa.

Korkoa laskettaessa otettaisiin huomioon paitsi luoton korko myös siitä aiheutuvat muut kustannukset. Pikaluoton hinta ilmoitetaan nykyisin koron sijasta yleensä käsittely- ja toimituskustannuksina.

Lisäksi kiellettäisiin lisämaksullisten tekstiviestipalvelujen käyttö kaikessa luottosuhteeseen liittyvässä asioinnissa. Luotonantaja ei saisi enää periä kuluttajilta tekstiviestikuluja lainan hakemisesta, lopullisen lainapäätöksen tekemisestä ja mahdollisesta eräpäivän siirrosta.

Luotonantajien tulisi selvittää kuluttajan luottokelpoisuus nykyistä tarkemmin myös määrältään pienemmissä luotoissa. Arviointi tulisi tehdä kuluttajan tuloja ja muita taloudellisia olosuhteita koskevien riittävien tietojen perusteella samaan tapaan kuin isommissakin luotoissa. Luotonantajalla olisi myös velvollisuus kohtuullisin toimenpitein pyrkiä varmistamaan kuluttajan antamien tietojen oikeellisuus.

Aluehallintoviraston tiedonsaantioikeutta ja valvontamahdollisuuksia parannettaisiin.
Yritysten tulisi säilyttää luotonantoon liittyviä asiakirjoja ja tietoja viisi vuotta siitä, kun luotto on kokonaisuudessaan erääntynyt maksettavaksi.

Kuluttajien kannalta sääntely merkitsisi parannusta nykytilaan, koska pikaluottojen tarjonta olisi mahdollista vain nykyistä edullisemmin ehdoin. Osa kuluttajista voisi tosin jäädä ilman luottoa, mutta pidemmällä tähtäimellä on kuitenkin myös kuluttajan edun mukaista, ettei hänelle myönnetä luottoa, jonka takaisinmaksuun hänellä ei ole edellytyksiä ja jolla vain pyritään siirtämään velkaongelmien realisoitumista tuonnemmaksi. Luotonsaannin mahdollisesta vaikeutumisesta aiheutuvia ongelmia voidaan vähentää edistämällä sosiaalisen luototuksen saantia kattavasti koko maassa. Tämä on kirjattu tavoitteeksi myös hallitusohjelmaan.

Pääosa säännöksistä on tarkoitettu tulemaan voimaan kolmen kuukauden kuluttua lain vahvistamisesta. Ehdotetun korkokaton käyttöönottoon on kuitenkin tarpeen varata hieman pidempi siirtymäaika.

Korkokaton vaikutus käytännössä näkyy tästä linkistä

Lähde: Oikeusministeriö

Aihe(et): Järjestelylaina, Uutiset, Velkaneuvonta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>